Voi miten ihanaa on taas pitkästä aikaa käyttää aivojaan, laatia taulukoita ja budjettia. Loogista ajattelukykyä en ole käyttänyt pitkään aikaan. Nyt ei ole mikään kiire töistä kotiin. Flow vie mukanaan ja asiat on pakko saada ratkaistuksi ennenkuin lopettaa. Minulla on aivot jotka toimii!!
Sellaiset hetket elämässä kantavat yli monen krapulapäivän. Mietin vain miksi niin harvoin enää uppoudun mihinkään. Kirjoihin kyllä, mutta minulla on aina maksamattomia sakkoja kirjastoon. Musiikkiin enää harvoin. Opiskeluun - ei meidän koulussa.
Eilen alkoi viimeinen lukuvuosi. Uutena raportin suorittamistapana meille esiteltiin radio-ohjelman teko. Siis ei enää edes kirjoittamista vaan pelkkää heviä pari tuntia, ja opintopisteet tipahtelevat tilille. Viimetippaan venyttäminen saa aivan uudet ulottuvuudet kun puoli tuntia ennen deadlineä voit kertoa c-kasetille kokemuksistasi. Tämä on korkeakoulutusta jos mikä. En myöskään tuottajaksi valmistuessani osaa käyttää photosoppia, exeliä (paitsi perustoimintoja), enkä siis myöskään mitään vaativimpia ohjelmia. En osaa päivittää nettisivuja.
Mutta osaan verkostoitua. Enkä edes sitäkään netissä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment